Silmäluomen alueella esiintyvät vaivat, kuten luomirakkula ja näärännäppy, ovat yleisiä ja usein keskenään sekoittuvia. Näiden erottaminen toisistaan on tärkeää oikean hoidon kannalta.
Monet silmäluomen ongelmat, kuten luomirakkulat, näärännäpyt ja rasvapatit, voivat vaatia kirurgista hoitoa, jos ne eivät parane itsestään tai aiheuttavat haittaa näkökyvylle tai ulkonäölle. Tällöin luomileikkaus voi olla tarpeen. Vaikka suurin osa luomimuutoksista on hyvänlaatuisia ja harmittomia, niiden aiheuttama epämukavuus, estetiikkaan liittyvät huolenaiheet tai näköhaitat voivat tehdä kirurgisesta toimenpiteestä perustellun ja helpottavan ratkaisun.
Luomirakkula (chalazion)
Luomirakkula on silmäluomen rauhasen tukkeutumisen seurauksena syntyvä kivuton, kova kyhmy. Se kehittyy Meibomin rauhasessa, joka tuottaa silmän kyynelnesteen lipidikerrosta. Kun rauhanen tukkeutuu, sen sisälle kertyy eritteitä, jotka muodostavat rakkulan. Luomirakkula ei ole tulehtunut, mutta se voi aiheuttaa painetta ympäröiville kudoksille ja häiritä silmän toimintaa tai ulkonäköä.
Luomirakkulan oireisiin kuuluu kivuton kyhmy silmäluomessa, joka voi aiheuttaa luomen turvotusta tai punoitusta. Jos rakkula kasvaa suureksi, se voi myös häiritä näkökenttää. Usein luomirakkula paranee itsestään lämpöhauteiden ja hieronnan avulla. Jos rakkula ei kuitenkaan häviä muutamassa kuukaudessa, kirurginen tyhjennys voi olla tarpeen. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa, ja rakkula avataan yleensä luomen sisäpinnalta, mikä estää arpien syntymisen.
Näärännäppy (hordeolum)
Näärännäppy on puolestaan silmäluomen rauhasen bakteeritulehdus, joka aiheuttaa kivuliaan ja punoittavan patin. Se syntyy usein talirauhasessa tai Meibomin rauhasessa ja liittyy bakteeri-infektioon, kuten stafylokokkiin. Näärännäppy muistuttaa ulkonäöltään finniä ja voi puhjeta itsestään.
Näärännäpyn oireita ovat kivulias turvotus silmäluomessa sekä punoitus ja kuumotus. Kyhmyssä voi myös olla märkäpesäkkeitä. Hoitona käytetään yleensä lämpöhauteita ja tarvittaessa antibioottivoiteita. Jos märkäpesäkkeet eivät tyhjene itsestään tai tulehdus pahenee, lääkäri voi avata näärännäpyn kirurgisesti.
Luomirakkulan tyhjennys: toimenpiteen kulku
Jos luomirakkula ei reagoi konservatiivisiin hoitoihin, kirurginen tyhjennys on tehokas ratkaisu. Toimenpide sisältää seuraavat vaiheet:
1. Silmäluomi puudutetaan paikallispuudutuksella, jotta potilas ei tunne kipua toimenpiteen aikana.
2. Rakkula avataan yleensä luomen sisäpinnalta (sidekalvon puolelta), mikä minimoi arpien riskin.
3. Rauhasesta poistetaan kertynyt erite huolellisesti, minkä jälkeen haava jätetään avoimeksi parantumaan itsestään.
4. Potilas saa ohjeet alueen puhtaana pitämisestä sekä mahdollisten jälkioireiden tunnistamisesta.
Toimenpiteen jälkeen mustelma tai lievä turvotus on normaalia, mutta ne häviävät yleensä muutamassa päivässä.
Eroavaisuudet lyhyesti
Luomirakkula syntyy rauhasen tukkeutumisen seurauksena eikä ole tulehtunut, kun taas näärännäppy johtuu bakteeritulehduksesta ja on usein kivulias. Luomirakkula hoidetaan pääasiassa lämpöhauteilla tai tarvittaessa kirurgisesti tyhjentämällä. Näärännäpyn hoidossa korostuvat lämpöhauteet sekä mahdolliset antibiootit tulehduksen hillitsemiseksi.
Luomirakkulan tyhjennys on turvallinen ja tehokas toimenpide silloin, kun konservatiiviset hoidot eivät tehoa. Näärännäppy sen sijaan vaatii tulehduksen hoitoa ja harvemmin kirurgista toimenpidettä. Molemmissa tapauksissa varhainen diagnoosi ja asianmukainen hoito ovat avain oireiden lievittämiseen ja paranemiseen.
