Usein kysyttyä glaukoomasta

Mikä on glaukooma?

Glaukooma tunnetaan myös aiemmilla nimillään silmänpainetauti ja viherkaihi. Se on näköhermon etenevä sairaus, jossa näköhermon säikeitä menetetään pysyvästi. Tärkein syy vaurioille on silmänpaineen nouseminen, joka johtuu kammionesteen heikentyneestä poistumisesta silmästä. Hermosäikeiden vähenemisen seurauksena näkökenttään ilmaantuu puutosalueita, joilla näkö on huomattavasti huonontunut. Sairauden edetessä pidemmälle näkökenttä voi olla hyvin suppea, ja lopulta keskeinenkin näkö voidaan menettää. Normaaliksi todettu silmänpaine ei poissulje glaukoomaa, sillä joka toisella sairastuneella näköhermo vaurioituu vaikka silmänpaine on normaali. Sen takia glaukoomaa ei voi poissulkea pelkän silmänpaineen mittauksen perusteella tai esimerkiksi silmänpohjasta otetulla valokuvalla.

Mitä oireita glaukooma aiheuttaa?

Glaukooman tavallisimmassa muodossa avokulmaglaukoomassa oireita ei yleensä ole alussa ollenkaan. Kohonnutta silmänpainetta potilas ei tunne lainkaan, ellei paine nouse hyvin korkeaksi. Näkökenttään tulevia puutosalueita ei useinkaan itse huomaa, koska ne kehittyvät vähitellen ja ne potilas havaitsee vasta taudin ollessa jo pitkällä. Suomessa harvinaisempaan ahdaskulmaglaukoomaan voi liittyä voimakasta ja nopeaa silmänpaineen nousua, jonka oireena voi olla näön sumeneminen ja silmäsärky. Jo ilmaantunut näkökenttäpuutos voi tuntua siltä, kuin lasit olisivat likaiset tai vanhat eli laseilla katsottu kohde ei ole hyvälaatuinen. Tauti voi jäädä toteamatta, jos sattumalta samaan aikaan kuluneet lasit vain vaihdetaan uusiin ja tulee vaikutelma, että näkö jonkin verran parani.

Kenellä voi olla glaukooma?

Glaukooma voi olla kenellä tahansa. Glaukooman riskiä lisää eniten ikä, ja väestön ikääntyessä sairauden esiintyvyys lisääntyy merkittävästi. Muita glaukooman riskiä lisääviä tekijöitä ovat joka neljännellä eläkeikäisellä todettava silmänsisäinen hilsehtiminen, likinäköisyys ja suvussa esiintyvä glaukooma.

Miten glaukooma todetaan?

Glaukooma voidaan todeta vain silmälääkärin vastaanotolla. Glaukoomaepäilyn voi herättää kohonnut silmänpaine tai näköhermon pään poikkeava ulkonäkö, joka huomataan silmälääkärin tekemässä kolmiulotteisessa silmänpohjan tutkimuksessa. Sairauden varmistamiseksi tarvitaan silmälääkärin vastaanotolla tekemän silmien tutkimisen lisäksi koneellisia tutkimuksia. Silmänpohjan hermosäikeet eivät näy paljaalla silmällä, vaan niiden arvioimiseksi otetaan valokuvia suodattimen läpi, jotta säikeet saadaan erottumaan. Näköhermon ja sitä ympäröivän hermosäikeistön rakennetta tutkitaan valokerroskuvauksella eli OCT-laitteella (optical coherence tomography), joka mittaa kudosten paksuutta silmänpohjassa eri alueilla. Näkökenttätutkimuksessa kartoitetaan näöntarkkuutta laajalla alueella. Nämä kaikki tutkimukset ovat merkittäviä myös, kun seurataan jo todettua glaukoomaa. Seurannassa aiempia tuloksia verrataan uudempiin, ja tämän perusteella nähdään eteneekö sairaus.

Onko glaukoomia erilaisia?

Glaukoomat jaetaan avokulmaiseen ja ahdaskulmaiseen muotoon. Valtaosa glaukoomasta on avokulmaista. Tavallisimmassa glaukoomatyypissä (glaucoma simplex) silmässä ei ole havaittavissa paineen nousua aiheuttavaa syytä. Silmänpaine voi myös olla täysin normaali, jolloin puhutaan matalapaineisesta tai normaalipaineisesta glaukoomasta. Kapsulaariglaukooma on glaukooman muoto, jossa silmän sisällä esiintyy exfoliaatioksi kutsuttua hilseilyä. Tämä ylimääräinen aine silmässä tukkii nestekiertoa ja nostaa silmänpainetta. Pigmenttiglaukoomassa taas värikalvosta irtoava pigmentti tukkii nestekiertoa. Pigmenttiglaukooma alkaa usein nuorempana ja periytyy vahvasti. Myös aiemmat silmävammat, silmänsisäiset tulehdukset tai verkkokalvon veritulpat voivat aiheuttaa niin sanottua sekundaarista glaukoomaa.

Ahdaskulmaisuus on tilanne, jossa kammionesteen pääsy kammiokulmaan on mekaanisesti ahdas silmän rakenteen vuoksi. Tähän tilanteeseen ei yleensä liity mitään oireita, vaan se todetaan silmälääkärin vastaanotolla sattumalta. Silmänpaine voi olla normaali tai koholla jatkuvasti tai ajoittain. Kohonnut paine vaurioittaa näköhermoa. Pahimmillaan nestekierto voi mennä kokonaan tukkoon, jolloin silmänpaine nousee muutamassa tunnissa erittäin korkeaksi. Tällöin on kyseessä akuutti glaukooma, jossa oireina ovat silmän voimakas kipu, punoitus, näön sumeus ja jopa pahoinvointi, ja tilanne vaatii päivystyksellistä hoitoa, jotta näkö säilyisi. Glaukoomakohtaus voidaan ahtaissa silmissä ennaltaehkäistä kerran tehtävällä pienellä lasertoimenpiteellä, iridotomialla, joka estää nestekiertoa menemästä kokonaan kiinni. Joskus on järkevää tehdä kaihileikkauskin, jolloin kammiokulman ahtaus poistuu. Tarvittaessa silmänpainetta hoidetaan laseroinnin tai kaihileikkauksen jälkeen kuten muissakin glaukoomatyypeissä.

Miten glaukoomaa hoidetaan?

Lääkehoito on silmiin tavallisimmin pysyvänä hoitona päivittäin tiputettavia silmänpainetta alentavia tippoja. Näitä lääkkeitä on useasta eri tavalla vaikuttavasta ryhmästä, joita voidaan tarvittaessa yhdistellä. Monista lääkkeistä on myös yhdistelmätippoja, jolloin samassa tipassa on kahta eri lääkettä. Kullekin potilaalle sopiva lääkehoito valitaan yksilöllisesti riippuen muista sairauksista, allergioista ja siitä, kuinka paljon silmänpainetta pitää laskea. Kammiokulman laserhoito (SLT) on vaihtoehto tipoille glaukooman ensimmäisenä hoitona, tai tippojen lisänä, jos niiden teho ei riitä. Laserhoito on potilaalle helppo, kivuton ja nopea toimenpide, joka laskee silmänpainetta yleensä muutamaksi vuodeksi. Hoito voidaan tarvittaessa tehdä tuolloin myöhemmin uudelleen. Glaukooman leikkaushoitoa tarvitaan, kun muusta hoidosta huolimatta sairaus etenee, eli vaurio hermosäikeissä ja näkökentässä kasvaa tai potilas ei siedä esim. lääkehoitoja. Leikkauksia on useita erilaisia, joista valitaan kunkin potilaan tilanteeseen parhaiten sopiva tekniikka. Leikkaushoidolla korkeakin paine voidaan saada pysymään hyvällä tasolla usein jopa ilman lääkkeitä.

Mitä pitää tehdä, kun on todettu glaukooma?

Kun glaukooma on silmätautien erikoislääkärin tutkimuksissa todettu ja hoito aloitettu, hoidon tehoa seurataan. Seurannan tarkoituksena on varmistaa silmänpaineen pysyminen tavoitteessa ja taudin etenemisen varhainen toteaminen. Silmälääkärissä käynti vähintään kerran vuodessa, joissakin tilanteissa useammin, on erittäin tärkeää. Vaikka taudin etenemisestä ei pariin kertaan olisi merkkejä, tilanne voi yhtäkkiä muuttua. Näiden käyntien yhteydessä mitataan silmänpaine ja tutkitaan silmät ja otetaan joitakin yllä mainittuja tutkimuksia, jotta nähdään, onko sairaus hallinnassa vai eteneekö se. Jos paine on kohonnut, tai jos tauti etenee, hoitoa pitää tehostaa.

Voiko glaukooma parantua?

Glaukoomasta ei voi parantua. Glaukooma on krooninen sairaus, jossa tuhoutuneet hermosäikeet on pysyvästi menetetty. Hoito tähtää sairauden pysäyttämiseen, mutta ei voi parantaa sitä. Jo syntyneet näkökenttävauriot voivat olla este ajokortin säilyttämiselle. Siksi glaukooma on ensiarvoisen tärkeää todeta tarpeeksi ajoissa. Varhain todettu ja hyvin hoidettu glaukooma ei yleensä aiheuta merkittävää haittaa näölle. Tämä edellyttää kuitenkin säännöllistä silmälääkärin seurantaa, ja silmänpaineen huolellista hoitoa.

Usein kysyttyä kaihileikkauksesta

Miksi kaihileikkaus tehdään?

Kaihi eli harmaakaihi on ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Silmän linssi eli mykiö samentuu, mikä heikentää näköä. Kaihi vaikuttaa näköön siten, että on kuin katsoisi tummennetun tai likaisen lasin läpi. Useimmiten mykiö samentuu hitaasti vuosien kuluessa. Vammoista tai sairauksista johtuen kaihi voi tulla tavallista nuorempana ja nopeastikin. Siinä, miten paljon kaihista on haittaa, on paljon yksilöllisiä eroja. Kaihin hoitoon ei ole mitään muita keinoja kuin leikkaus, mutta leikkauksella kaihi saadaan kokonaan ja pysyvästi pois.

Pitääkö kaihia kypsyttää?

Ennen vanhaan, kun leikkaustekniikka oli erityyppinen ja leikkaustulokset eivät olleet nykyisellä tasolla, kannatti kaihi leikata vasta sitten, kun näkö oli todella huono eli kaihi oli kypsä. Nykyaikana tilanne on toinen. Kaihileikkauksen riskit kasvavat, jos kaihi on kypsynyt kovaksi. Kaihi kannattaa siis leikata ennen kuin se on kypsä. Oleellinen asia leikkauspäätöksessä on toki se, että potilaalla on ongelmia näkemisessä tai muuta vaivaa kaihista johtuen.

Mitä kaihileikkauksessa tapahtuu?

Leikkausta ennen silmistä otetaan tarvittavat mittaukset, jotta saadaan valittua sopiva tekomykiö silmään laitettavaksi. Silmiin tiputetaan puuduttavia ja mustuaista laajentavia tippoja. Leikkaus tehdään leikkaussalissa, makuuasentoon säädettävässä leikkaustuolissa. Puudutustippojen ansiosta silmä ei tunne lainkaan kipua leikkauksen aikana. Leikattava silmä pysyy auki pienen luomenlevittimen avulla, ja toista silmää voi räpyttää normaalisti. Leikkaus kestää noin 15 minuuttia, ja siinä poistetaan ultraäänilaitteella samentunut mykiö. Leikkauksen lopuksi silmään laitetaan muovinen tekomykiö, joka on silmässä pysyvästi ja säilyy kirkkaana. Silmään tehdään kaksi pientä haavaa, joihin ei tarvita tikkejä.

Mitä tapahtuu leikkauksen jälkeen?

Leikkauksen jälkeen pääsee kotiin noin tunnin kuluttua. Ensimmäisen viikon ajan leikkauksen jälkeen silmän suojana pidetään nukkuessa läpinäkyvää muovista kilpeä, joka estää silmää painumasta tyynyä vasten ja potilasta hieromasta silmää unissaan. Silmällä yleensä näkee jo leikkauspäivän iltana tai seuraavana päivänä paljon paremmin kuin ennen leikkausta. Muutaman viikon ajan leikkauksen jälkeen silmään tiputetaan antibiootti- ja kortisonitippoja tulehduksen estämiseksi. Jälkitarkastus tehdään silmälääkärin vastaanotolla noin kuukauden kuluttua leikkauksesta, ja silloin määrätään uudet silmälasit.

Tarvitsenko silmälaseja kaihileikkauksen jälkeen?

Leikkauksessa silmän oma mykiö vaihdetaan muoviseen linssiin eli tekomykiöön, joka valitaan sopivan vahvuiseksi mittausten perusteella. Linssin vahvuutta valittaessa mietitään, minkälainen näkö leikkauksen jälkeen silmään halutaan. Useimmille paras vaihtoehto on, että näkö on mahdollisimman hyvä kauas ilman laseja, ja lähelle katsomiseen käytetään lukulaseja. Jos taas on tottunut likinäköisyyteen ja lukemaan ilman laseja, tämä voi olla toimivin ratkaisu myös leikkauksen jälkeen. Isommatkin taittoviat ja hajataitto korjaantuvat helposti valitsemalla silmään oikeanvahvuinen tekomykiö. Myös monitehoinen tekomykiö on mahdollinen, jolloin saattaa pärjätä kokonaan ilman silmälaseja leikkauksen jälkeen. Hyvä vaihtoehto on myös tehdä silmistä tarkoituksellisesti hieman eripariset niin, että toisella näkee hyvin kauas ja toinen silmä tarkentaa lähemmäksi. On yksilöllistä, mikä ratkaisu on kenellekin paras, ja näistä keskustellaan aina ennen lopullista päätöstä kirurgin kanssa.

Onko leikkauksessa riskejä?

Kaihileikkaus on huipputekniikkaa hyödyntävä toimenpide, jossa riskit ovat erittäin pienet. Silmässä voi olla ominaisuuksia, jotka tekevät leikkauksesta tavallista haastavamman, mutta näissäkin tapauksissa tulee äärimmäisen harvoin merkittäviä, lopputulokseen vaikuttavia ongelmia. Jos silmän taittovoima ei tule täsmälleen sellaiseksi kuin laskelmien ja linssivalinnan perusteella olisi pitänyt, saadaan lopullinen tarkennus silmälaseja käyttämällä.

Tuleeko kaihi uudestaan?

Ei tule. Harmaakaihi ei kasva uudestaan. Leikkauksessa silmään laitettu tekomykiö pysyy kirkkaana.

Mikä on jälkikaihi?

Jälkikaihista tai jälkisamentumasta puhutaan, kun leikkauksessa silmään asetetun tekomykiön takana oleva kapselipussikalvo arpeutuu ja samentuu. Oireena on näön heikentyminen. Jälkikaihi on helposti hoidettavissa laserilla ja ei ole siis varsinainen leikkaus.

Usein kysyttyä laserleikkauksesta

Soveltuuko laserleikkaus minulle?

Silmien laserleikkauksella voidaan korjata suurin osa taittovirheistä. Leikkauksella voidaan erinomaisesti korjata lievää tai kohtalaista likinäköisyyttä, kaukonäköisyyttä ja hajataittoa. Joskus silmissä on jokin ominaisuus, jonka vuoksi laserleikkaus ei ole mahdollinen tai turvallista tehdä. Tämä on kuitenkin harvinaista ja selviää tutkimuksissa, jotka tehdään ennen kuin leikkauksesta päätetään.

Voiko leikkauksella päästä eroon silmälaseista?

Suurin osa leikattavista pääsee kokonaan eroon silmälaseista. Iän myötä useimmiten tarvitaan lukulaseja.

Paraneeko myös ikänäkö laserleikkauksella?

Laserleikkauksella ei voi estää tai poistaa ikänäköä kokonaan. Useimmiten laserleikkauksella silmät korjataan tarkoituksella hieman eriparisiksi niin, että toinen silmä on hieman likinäköinen. Tämä auttaa näkemään lähemmäksi ilman laseja myös iän myötä, mutta ei sumenna kaukonäköä. Ihan lähelle näkemiseen tarvitaan silti myöhemmin usein lukulaseja. Uudella Supracor-tekniikalla sarveiskalvoa muotoillaan niin, että ikänäönkin osittainen korjaaminen on mahdollista. Ikänäön korjaamiseen hyvä vaihtoehto on linssileikkaus.

Mitä eroa on eri leikkauksilla, kuten LASIK tai SMILE?

FemtoLASIK (laser in situ keratomileusis) on pitkään ollut eniten käytetty silmien laserleikkaus. Siinä sarveiskalvoon leikataan laserilla läppä, ja läpän alle tehdään laserilla taittovoimakorjaus. Sen jälkeen läppä käännetään takaisin paikoilleen. SMILE (small incision lenticule extraction) on uudempi tekniikka, jossa laserilla leikataan sarveiskalvon sisästä ohut kiekkomainen viipale, joka poistetaan pienestä aukosta. Taittovoiman korjaus perustuu kiekon poistamisen aiheuttaman sarveiskalvon muodon muutokseen. PRK:ssa sarveiskalvon pintakerros raaputetaan pois, ja laseroidaan sarveiskalvon kudosta suoraan pinnasta. Sen jälkeen voi kestää muutaman päivän, että pintasolukko kasvaa peittämään alueen uudelleen. Leikkaustekniikka valitaan yksilöllisesti kunkin potilaan kohdalla, yhdessä kirurgin kanssa.

Mitä tapahtuu ennen leikkausta?

Leikkausta ennen otetaan silmistä tutkimuksia, joilla varmistetaan, ettei silmässä ole muita sairauksia jotka voisivat vaikuttaa leikkaukseen soveltuvuuteen. Vasta kun silmät on hyvin tutkittu, voidaan tehdä päätös leikkauksesta ja leikkaustyypistä. Molemmat silmät leikataan yleensä samalla kertaa. Leikkausta edeltävän viikon aikana ei pidä käyttää piilolinssejä. Leikkaukseen tullaan ilman silmämeikkiä. Syödä ja juoda saa normaalisti.

Mitä tapahtuu leikkauksessa?

Leikkaukseen tullessa hoitajamme tiputtaa silmiin tippoja, ja kertoo mitä missäkin vaiheessa tulee tapahtumaan. Leikkaus tehdään leikkaussalissa makuuasennossa. Silmien pinta puutuu erittäin hyvin puuduttavilla silmätipoilla. Leikattava silmä pysyy auki pienen luomenlevittimen avulla. Laserlaitteen katseentunnistin varmistaa, että silmä pysyy paikoillaan. Jos katse liikkuu, laser lopettaa toimintansa heti. Silmät käsitellään peräjälkeen, ja toimenpiteen loputtua siirrytään lepohuoneeseen.

Mitä tapahtuu leikkauksen jälkeen?

Kotiin pääsee lähtemään noin tunnin kuluttua leikkauksen loppumisesta. Näkö on alkuun vielä sumuinen, mutta riittävä siihen, että kotiin siirtyminen sujuu helposti. Leikkauksen jälkeen tiputetaan silmiin päivittäin tippoja muutaman viikon ajan. Silmien hieromista tulee välttää, mutta muuten saa toimia aika normaalisti. Vanhoja silmälaseja ei enää tarvita lainkaan. Jälkitarkastuksen tekee leikkauksen tehnyt lääkäri yleensä parin päivän sisällä leikkauksesta, ja uudelleen 2-3 kuukautta myöhemmin.

Onko leikkauksessa riskejä?

Kun esitutkimus ja potilaan valinta on tehty oikein, ovat laserleikkauksen riskit hyvin pienet. Suurimmalla osalla hoidetuista näkö tulee niin hyväksi, että silmälaseja ei tarvita. Joskus näön tarkentuminen leikkauksen jälkeen kestää pitempään, ja silmätippoja tarvitsee käyttää tavallista pidempään. Silmien kuivuminen on varsin tavallinen vaiva joitakin viikkoja tai jopa kuukausia leikkauksen jälkeen, mutta siihen auttaa kostuttavat  silmätipat.

Etkö löytänyt etsimääsi? Kysy meiltä.

Varaa aika

0101 9 2020

Yhteydenotto