Verkkokalvosairaudet

Ikääntymisen myötä silmäkin ikääntyy. Etenkin äkillisesti ilmaantuneet vääristymät keskeisessä näössä voivat olla merkki ikärappeumasta, jonka tutkimukset ja hoito on syytä aloittaa viivyttelemättä. Erikoislääkäri Terho Latvala on keskittynyt vuosia erityisesti ikärappeumaan ja sen pistoshoitoihin ja tuo Valoon vahvaa osaamista verkkokalvosairauksissa.

Verkkokalvo on silmän sisäpintaa peittävä ohut kalvo, jossa on näköä aistivat solut. Sen silmänpohjan keskellä oleva kohta on tarkan näön alue, jota kutsutaan maculaksi. Verkkokalvoa voidaan tutkia silmälääkärin vastaanotolla mikroskoopilla linssin läpi katsoen. Tutkiminen onnistuu usein perusteellisemmin, jos silmiin laitetaan mustuaisia laajentavia tippoja. Tarvittaessa verkkokalvosta voidaan ottaa valokuvia erikoiskameralla, jos halutaan dokumentoida jokin löydös seurantaa varten. OCT on laite, jolla verkkokalvosta otetaan poikkileikkauskuvia, joissa nähdään verkkokalvon eri kerrokset. Tämä auttaa suuresti eri verkkokalvosairauksien diagnostiikassa ja seurannassa.

Tavallisin verkkokalvosairaus on silmänpohjan ikärappeuma. Rappeumaa on kahta eri päätyyppiä, kuivaa ja kosteaa rappeumaa. Kuiva rappeuma on näistä yleisempi. Se on useimmiten lievä ja hitaasti etenevä sairaus, jonka vaikutus näöntarkkuuteen on pitkään hyvin vähäinen. Kuiva rappeumakin joskus kuitenkin huonontaa keskeistä näkö merkittävästi. Kuivaan rappeumaan ei ole parantavaa hoitoa. Kostea rappeuma on nopeammin kehittyvä rappeuman muoto, jossa tarkan näön alueelle tihkuu nestettä, ja näkö huononee melko nopeasti. Tyypillisiä oireita on viivojen vääristyminen ja lukemisen vaikeus. Kostea rappeuma huonontaa tarkkaa keskeistä näköä merkittävästi ja pysyvästi, ellei sitä aleta hoitaa ajoissa. Kosteaa rappeumaa voidaan hoitaa silmän sisään annettavilla lääkepistoksilla, joita annetaan yleensä toistuvasti 1-2 kuukauden välein tarvittavan pitkän ajan. Tällä hoidolla näköaistinsoluja pysyvästi tuhoava sairaus voidaan usein pysäyttää ja pitää kurissa, jotta keskeistä tarkkaa näköä ei menetetä.

Muita verkkokalvon keskeisen alueen sairauksia ovat pucker eli ryppykalvo ja maculareikä. Puckerissa verkkokalvon keskialueen päälle kasvaa ylimääräinen ohut kalvo, joka saattaa rypistyä ja vetää alla olevaa verkkokalvoa ryppyyn, jolloin keskeinen näkö heikkenee ja kuva vääristyy. Maculareiässä verkkokalvon pinnasta irtoava lasiaiskalvo tekee irrotessaan tarkan näön alueeseen keskelle reiän, jolloin näöstä ikään kuin puuttuu ihan keskeltä pieni pala. Lievänä pucker ja uhkaava maculareikä tarvitsevat vain seurantaa, mutta tilanteen pahentuessa voidaan tarvita leikkaushoitoa. Tarkan näön alueen eli maculan OCT- eli valoleikekuvaus näyttää silmänpohjan tilanteen ja on ratkaisevan tärkeä näiden sairauksien seurannassa.

Verkkokalvoissa voi olla monia muitakin seurantaa ja hoitoa vaativia ongelmia. Diabetekseen liittyvä verkkokalvosairaus on monilla lievää ja oireetonta, mutta vaatii säännöllistä seurantaa. Sairauden vaikeutuessa tarvitaan laserhoitoa, jotta pahimmillaan näköä uhkaava tauti saadaan pidettyä kurissa. Verkkokalvon alaisia suonikalvon luomia löytyy yllättävän monelta, ja niitä on hyvä seurata mahdollisen kasvun takia. Erilaiset verkkokalvon reunaosien ohentumat ja rappeumat voivat johtaa verkkokalvon irtaumaan, ja niitä on syytä tutkia ja seurata huolella.

Verkkokalvosairauksiin perehtynyt silmälääkärimme tutkii silmänpohjasi erityisellä ammattitaidolla ja arvioi, miten silmiäsi on paras seurata ja tarvittaessa hoitaa. OCT-kuvaus antaa olennaista lisäinformaatiota diagnostiikassa ja seurannassa.

Voit maksaa hoidon myös osamaksulla!